Sen tietänen ettei se ole rantahämäkki, eikä ristihämiskään. Molemmat on nimittäin tuttuja ikävällä tavalla. Ristilukkeja on tullut poimittua vatukossa monta kertaa ja tuskaisen kovaa ne puree. Mielestäni kerran on vesihämähäkki purrut ja jalka turposi nilkasta alaspäin hirmuisesti ja kävin jo päivystyksessäkin näyttämässä sitä. Laskeutui kuitenkin itsestään olikohan seuraavana päivänä jo. Ei oikein voinut olla muu, kun otin laiturilla aurinkoa ja joku puri siinä jalastani. Eräänä vuonna törmäsin Posiolla vuokramökillä ollessa läheisellä suolla jättimäiseen rantahämähäkkiin ja äkkiä luikin pois sen läheltä. Seuraavana aamuna aamuhuuran aikaan katsoin mökin kuistilta miten kaikki suokohdat mökin vieressä oli täynnä seittejä. Ne näkyi, koska olivat aivan kasteisia yön jälkeen. Kieltämättä pelotti sen jälkeen mennä sinne soille lakkoja poimimaan. Pientä araknofobiaa ilmassa...
Olen jättämässä tätä jättiläistä meille sokeritoukkajahtiin, jos se ei ole kovin ärhäkkä. ...ja lapset unohtaa sen...
Mikä tämä hämis on? Saatanko saada siltä kovankin pureman? Kai tuo jahdistaa sokeritoukkia? Ne on mielestäni muuten vähentyneet paljonkin. Näyttää kyllä tässä kuvassa pienemmältä mitä on. Vaatehuoneeseen se luikki karkuun. Ekana meni kyllä kylppäriin ja sillä aikaa kun nukutin lapsia oli palannut takaisin alakerran eteiseen ja siitä sitten juoksi karkuun kun otin salamalla kuvaa...
Nyt löysin netistä samanlaisen kuvaa ja jonkunlainen juoksuhämähäkki se on. Ei tee verkkoja vaan juoksee saaliin kiinni. Mies bongasi sen yöllä vessan lattialta ja lujaa juoksi karkuun. Oli yrittänyt töistä tullessaan silloin yöllä sitä jahdistaa, mutta ei saanut kiinni. Totesin, että antaa olla vaan jos ja kun se syö niitä sokeritoukkia.
Mummoni muutti viime vuoden puolella palvelutaloon ja asunnossa on tullut vastaan hirmuinen armeija sokeritoukkia. Kaikkensa on yrittänyt, mutta eihän niistä pääse eroon. Täytyykin suositella tällaista kotihämähäkkiä:) Tosin epäilen ettei se sulata tämmöistäkään asunnossaan...
