torstai 22. syyskuuta 2016

Omenoita, omenoita

Joka vuosi tulee enemmän tai vähemmän omenoita ja tänä vuonna taas oli enemmän. Onneksi näistä luomuna kasvaneista omenoista monet oli hyvin laadukkaita, eikä niissä ollut pintavikoja tai madonreikää. Nämä on talviomenoita, jotka säilyvät pitkään ja nämä paremmat jätinkin syötäväksi siltään.

















Sitten on madonsyömät ja pintavialliset. Ei kuitenkaan mädät tai sillä tavalla pilaantuneet.
Niistä olen tehnyt mehumaijalla mehua. Säilytys kannattaa hoitaa pakastimessa, koska niin omenahillot kuin omenamehutkin on herkästi pilaantuvia.

Mehusta puolitetut omenat mehumaijalla. Kestää n. 2-3 tuntia. Laske mehua aina välillä ettei mehuosa mene täyteen ja mehu tätä myöten kiehuvan veden joukkoon.

Lisää sokeria maun mukaan ja kiehauta kattilassa. Välttämättä sitä sokeria ei tarvitse laittaa.

Pakasta muovipulloissa.




Osasta omenoita tein sitten hilloa. Vähän hilloa... Tulihan sitä hilloa sellaiset 4-5litraa.



Omenahillo

Poista omenoista siemenkodat ja pilko ne pienemmiksi. Keittele omenalohkot pehmeiksi pienessä vesitilkassa.

Soseuta pehmeät omenat ja lisää kattilaan hillosokeria omenoiden määrän mukaan ja kiehauta sose liedellä.



Purkita ja säilytä isompi erä pakastimessa pieniin purkkeihin jaettuna.


Ja kun niitä omenoita tulee ja tulee... Meillä niistä tehdään syksyisin myös yksinkertaista ja herkullista omenapaistosta.




















Omenapaistos

12kpl omenoita (koosta riippuen ja miten ihan itse haluaa)
200 gr voita
1.5 dl ruokosokeria
4 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja


Valmistusohje:


Kuori omenat ja poista siemenkodat ja lohko omenat ja lado ne voideltuun uunivuokaan. Sulata voi ja lisää siihen ruokosokeri, kaurahiutaleetsekä vehnäjauhot ja levitä seos omenoiden päälle. Paista uunissa 200c noin 30 minuuttia.



















Vielä yksi resepti, joka kuulostaa ja näyttää vaikealle, mutta on todella helppo. Hyvin näyttävä herkku!


Omenaruusut


Voitaikina

100 gr voita
2½ dl vehnäjauhoja
2 rkl kylmää vettä

Omenaruusut

3 kpl omenoita
5 dl vettä
3 rkl sokeria
100 gr paistonkestävää omenamarmeladia tai hilloa

Koristeluun

tomusokeria


Valmistusohje:


Voitaikina

Nypi hieman pehmennyt voi ja jauhot ja lisää lopuksi vesi. Sekoita taikina tasaiseksi.

Anna taikinan levätä jääkaapissa peitetyssä kulhossa n. 30 min.

Omenaruusut

Pese omenat ja poista niistä siemenkota. Leikkaa omenasta puolikuun muotoisia ohuita paloja ja laita ne kuuman kestävään kulhoon. Ripottele päälle sokeri. Keitä 5dl vettä ja kaada se omenoiden ja sokerin päälle ja anna tekeytyä noin 5minuuttia. Kaada vesi pois.

Kokoaminen

Kauli voitaikinasta noin 20cm pitkiä ja 4cm leveitä nauhoja, joiden päälle laitat ohuelti omenamarmeladia ja lähdet latomaan vasemmalta oikealle omenanpaloja yläreunan ylittäen niin, että kukin seuraava omenapala on noin puoliksi edelisen päällä. Etene näin levyn loppuun ja rullaa lopuksi ruusukasaan vasemmalta aloittaen. Nosta ruusuvuokaan ja paista 175c noin 40minuuttia uunin alatasolla. Suosittelen peittämään ruusut paiston ajaksi foliolla. Koristele valmiit ruusut tomusokerilla.


















Hokkaido kurpitsan kasvatusta kaupan kurpitsan siemenistä

Tämän vuoden keväällä istutin viime vuonna ostamistani hokkaido ja myskikurpitsoista ottamani kuivatut siemenet. Testikasvatusta miten nuo kasvaisi, koska ei ole entistä kokemusta. Koska kurpitsat vaativat suuren tilan niin vein ne mökilleni peltoon toukokuun viimeisellä viikolla. Kivan kokoiset taimet oli, mutta maahan istuttamisen jälkeen niiden kasvuun lähtö kesti tovin. Luin jostain, että siinä istutusvaiheessa tulee joku tauko kasvuun.

Elokuun puoleen väliin olin mökillä ja siihen mennessä kurpitsoihin kasvoi jonkun kokoiset kurpitsan alut. Nyt kun syyskuun puolessa välissä mentiin käymään taas mökillä niin olihan ne kurpitsat kasvaneet... Ja hyviäkin varmaan olivat.... Siis olivat, koska joku oli pistellyt ne poskeensa. Tässä kurpitsoista toinen, josta oli eniten jäljellä.



















Ensi vuonna kasvatan näitä myös, mutta aitaanpa kasvupaikan. Kurpitsoita oli tulossa tänä vuonna useita, mutta niin vaan oli kaikki syöty. Nämä jäljelle jääneet oli ne jotka olivat elokuussa pienimpiä. Eli kypsyyden mukaan menivät varmaan parempiin suihin.

Samainen tuholainen oli syönyt myös pensaspapuni niin, että oli menneet pavut ja varret ja vain 10cm vartta oli jäänyt maahan. Luultavasti jänis käynyt. Supiksikin ajattelin, koska niitäkin siellä on, mutta ei kai ne papuja syö varsineen. Nyt lienee seudulla pulleaa jänispaistia juoksemassa.

Ensi vuonna siis viisaampana.

Suosittelen kokeilemaan näiden kasvatusta. Omat kasvatin viime syksynä Lidlistä ostamistani kurpitsoista saamista siemenistä.