Raikas etikkainen lanttusalaatti

Joulun lanttulaatikkoon ostetuista lantuista jäi puolet yli ja mietin mitähän niistä tekisi. Mielessä oli yhdistelmä lanttu ja etikka, koska koin lantun kaipaavan jotain voimakasta makua. Lopputuloksena kokeilukeittiöstä tuli tällä kertaa aivan sairaan hyvä yhdistelmä. Kävin tänään ostamassa tarjouksesta vielä muutaman kilon lanttuja (2kg/29snt).

noin 500 g lanttua raastettuna

1 omena raastettuna

 2 dl vettä 

 1/2 dl etikkaa

1/2 dl sokeria

mustapippurirouhetta

1 dl maustamatonta jogurttia

suolaa

Kiehauta vesi, etikka ja sokeri ja kaada se kuumana lantturaasteen päälle. Anna maustua noin puolituntia. Siivilöi liemi tarkasti pois lantuista. Sekoita loput ainekset joukkoon. 

Tarjoilin tätä joulupöydässä ja nyt joulun jälkeen söin voileivän päällä. Sopii varmasti hyvin grilliruokien kanssa ja tästä tulee yksi lemppareista. 

Itse käytän jämäkämpää maustamatonta jogurttia eli turkkilaista tai kreikkalaista. Mustapippuria lisään yleensä reilusti, joten ihan oman maun mukaan määrät. 

Punakärpässieniä

 Metsäretkellä punakärpässienten ihmettelyä. Niin kaunis, mutta myrkyllinen. 

Ruskokärpässieniä

Kameran kanssa syksyisellä metsäretkellä sienimetsässä. Kaunis, mutta niin myrkyllinen. 

 

Korvasienet

Yksi parhaimmista sienistä on mielestäni korvasieni ja tänä vuonna poimin näitäkin aivan hirveästi.  

Korvasienihan on erittäin myrkyllinen käsittelemättömänä, mutta oikein käsiteltynä todella herkullinen sieni. Kuitenkin käsittelynkin jälkeen sieniin jää pieni määrä myrkkyä ja niiden syömistä useana perättäisenä päivänä ei suositella. 

Korvasienten käsittely

Puhdista ja pilko korvasienet. Keitä väljässä vedessä kaksi kertaa vähintään 5 minuuttia kerrallaan ja huuhtele huolellisesti keittämisien välissä ja lopuksi. Väljävesi = 1 osa sieniä ja 3 osaa vettä. Vesi vaihdetaan jokaisen keittokerran välissä uuteen. Muista tuulettaa kunnolla keittäessäsi. 

Itse keitän 3 kertaa tuon saman setin. 

Ruoaksi valmistaessa nämä eivät tarvitse paljoa vaan vain mustapippuri, suola, sipuli ja kerma riittää sienien lisäksi kastikkeeseen. 

Herkkutattien perässä 2021

Kesä 2021 oli hirmuinen herkkutattivuosi ja kävin poimimassa joka toinen päivä aina samalta apajaltani korin tai pari herkkutatteja. Harmittavan matoisia vaan ja syynäsin ne tarkasti läpi sisällä, jossa sain tosi tarkkaan eroteltua priimat. Sienimatohan haittaa, mutta vattumadot menee ilman iljetystä vadelmien mukana. Sienet syynään niin tarkkaan ettei ole pienen pientäkään matoa. 

Kuivattuja herkkutatteja tuli jotain 5-6 litraa. 

Metsissä on niin ihanan rauhaisaa kulkea ja ihmetellä kaikkea ja olla omissa ajatuksissaan. Vielä kun mukaansa saa poimittua sieniä tai marjoja siinä samalla niin reissu on täydellinen. Tämän vuoksi ehkä juuri loppukesä/syksy on vuodenajoista ihanin. 

Sammalaskartelua Jouluksi

Sammaleista, oksista, kävyistä ja muista luonnonmateriaaleista tehtyjä asetelmia Jouluksi. 

Metallivadissa erilaisista sammaleista tehty alusta Joulun hyasinteille. 

Vanhaan heikkokuntoiseen emalivuokaan tehty asetelma. Tähän laittanen jouluksi kynttilöitä. Tai sitten pieniä tonttuja ja puisia kelkkoja yms. pientä koristetta. 

Termiitin sammalruukku joulukukalle. 

Roikkuvaan astiaan tehty sammal-, oksa-, käpyasetelma. Säistä riippuen laitan Jouluksi kuistille tai ulos. 

Oksat tervalepän oksia käpyineen sekä muita ulkoa löytyneitä tuulen maahan heittämiä oksia. 

Koristeita kävyistä

Kesällä tuli kerättyä käpyjä askarteluja varten. Syyslomalla puuhailin niistä jouluksi koristeita. Halusin näistä hyvin yksinkertaisia ja liimasin vain juuttinarut kuumaliimalla ja solmin nippuun. 

Osaan tuli liimattua kuumaliimalla kangasnauhoja. 

BIC kids värikynät

Sain testattavakseni BIC Kids Evolution värikynät. 

Olivat laadukkaat ja teroitus onnistui ongelmitta terän katkeamatta jatkuvasti. Laadukas väritulos. Kestivät lasten rajussa käytössä hyvin katkeamatta. 

kesken

Kinkkukiusaus joulukinkusta

Kinkkukiusaus joulukinkusta

1kg perunasipulisuikaleita 

joulukinkkua (määrä sen verran kuin tahtoo)

voita

öljyä

chilijauhetta 

2,5dl ruokakermaa

0,5tl suolaa

mustapippuria rouheena

juustoraastetta 3 dl

Pienennä joulukinkku pieniksi palasiksi ja paista voin ja öljyn sekoituksessa pannulla kivan ruskeaksi pinnalta ja osin rapsakaksi. Lisää chilijauhetta oman maun mukaan. 

Sekoita vuokaan perunasipulisuikaleet, paistetut joulukinkun palaset, suola ja mustapippuri ja lisää ruokakerma. 

Ripottele pinnalle juustoraastetta.

Kypsennä uunin keskiosassa 225 asteessa noin tunnin ajan. 

Reseptissä on tehty joulukinkulle taas "taikoja", jotta se maistuu hyvälle, eikä välttämättä jouluiselle kinkulle. 

Perunasipulisuikaleet voi korvata kilolla tuoreita perunoita ja lisätä kuullotetun sipulin tai pari. Itse tein tällä kertaa hyvinkin lihaisaa kinkkukiusausta, koska sitä joulukinkkua nyt sattui olemaan reippaasti(ja on vieläkin...). Lihamäärä 150g +, eli tuo 150g riittää, mutta tokihan voi laittaa enemmänkin. Mustapippuriakin maun mukaan ja itse heitän sitä ihan reippaasti. 

Muina muunnoksina joulukinkun tilalla voi käyttää jotain muuta lihaa tai vaikka kebabia. Myös kasvisversiona hyvä, jos vain se kasvisaines maustettu hyväksi. 

Hernekeitto joulukinkusta (oli kuulemma kaikkein parasta hernekeittoa)

Tulin heittäneeksi joulukinkun loput pakastimeen ja ne odottivat tovin hernekeittoaikaa. Nyt se hetki koitti, mutta epäily sen mausta oli suuri. Jotta ruokaan saa uutta makua siinä saattaa riittää ihan muutama pikku juttu. Tässä riitti joulukinkun palasten tuunaus. Tein kuulemma kaikkien aikojen parasta hernekeittoa. Jes, tällä kertaa koekeittiö onnistui. 

Hernekeitto

Pussillinen kuivaherneitä (500g)

2,5l-3l vettä

n. 500g tai enemmänkin joulukinkkua

voita

öljyä

chilijauhetta (käyttämäni oli melko mietoa)

sipulia

n. 2tl suolaa

meiramia

Huuhdo herneet kunnolla ja liota niitä vedessä 6-12 tuntia. 

Keitä herneitä suolalla maustetussa liotusvedessään noin 1-2 tuntia. 

Paista tällä aikaa paistinpannulla voin ja öljyn sekoituksessa sipulisilppu sekä pilkotut joulukinkun palaset kivan ruskeiksi ja osin rapsakoiksi ja mausta ne lopussa chilijauheella oman maun mukaan. 

Lisää melko lopussa hernekeiton joukkoon. 

Mausta lopussa meiramilla ja tarkista tarvitseeko lisää suolaa. 

Kuva kameralla ja liitän kun ajan kuvat koneelle.

Keinovalopilarit 11.2.2021

Eilen, 11.2. illalla, Klaukkalan taivaalle ilmestyi keinovalopilareita. 

Keinovalopilareita syntyy kun eri muotoiset jääkiteet taittavat tai heijastavat kirkkaita valoja. Kun maanpinnan tuntumassa on niin kylmää, että se voi synnyttää jääkidepilviä syntyvät keinovalopilarit. 

Vaikkakin tämä on keinotekoinen halo niin tällä kertaa nämä pilarit näyttäytyivät joka puolella Klaukkalaa todella kirkkaina ja kestivät todella pitkään eli tunteja. Nukkumaan mennessä ne jäivät vielä taivaalle. 

Klaukkala onkin tänä talvena luminen

Pitäisi varmaan postata Klaukkalan kuvia, kun täällä tänä talvena onkin lunta ja pakkasta. Ehkä jo torstaina tosin menee plussalla, mutta ehkä nuo lumet kestää. Tyttö on niin tuhatjalkainen, että sitä riemua riittää ulkona toistenkin edestä. Eikä tarvitse odottaa kuraisia ja kivien rikkisyömiä housuja heti alkutalvesta. Viime talvena laittoi toppapukunsa niin atomeiksi ettei se ole kelvannut kenellekään enää edes ilmaiseksi. Jos olisi vielä mahtunut niin olisin paikannut, mutta niin nuo vaan kasvaa nopeasti. 

Viime talvena piti kerätä vartteet omenapuista, mutta kun ei ollut lunta ja oli lämmintä niin eivät onnistuneet. Ehkä tänä vuonna uudestaan. Airakselan vanhoihin omenapuihin pitäisi siirtää tuota todella isoja omenoita tekevää puuta. Varmaan sille karhulle, joka taitaa kyttäillä niitä omenoita... 

Imatralla ja Imatran kylpylässä

 Talvella 2020 tuli käytyä Imatralla ja Imatran kylpylässä sunnuntaista perjantaihin. 

Tämä kuva on otettu Imatran kylpylää vastapäiseltä saarelta ja kuvassa näkyy kylpylä tuolla puiden takana. Kylpylän vieressä rannassa meni myös kävelyteitä. 

Kuvia Saimaalta

Imatran kylpylän alakerrassa oli keilahallikin. Pääsin sitten häviämään 8-vuotiaillekin... 

Kylpylässä täytyy käydä toistekin. Käytiin joka päivä ainakin se kaksi kertaa ja useampi tunti meni. Kaksoset osaa uida melko hyvin, joten ei tarvinnut olla enää selässä kiinni vaan kunhan oli melko lähellä katsomassa kun menivät liukumäistä ja monesta muusta paikasta. Siinä altailla voi itse olla helposti hierovissa suihkuissa sillä aikaa. 

Profiilikuva päivitetty

Lisäsin profiilikuvakseni aikoinaan kotona huovuttamani mörön. Meissä on paljonkin jotain samaa...  Kaikessa karuudessaan yksin valkoisella pohjalla. Päivä päivältä sitä näkee itsensä enemmän ja enemmän tämän mörön kaltaisena. 

Huovutus

luonnonvalkoista lampaanvillaa

tummanruskeaa lampaanvillaa

Haukea savustaen

Se on pikku hiljaa alettava lisätä tänne niitä reseptejä, jotka tuhoutuivat toisaalta. Ensin voisin aloittaa niillä, jotka ovat itsestäni parhaimpia eli ohjeet, joissa on järvikalaa tai sieniä. Eli niitä mitä voit itse kalastaa tai poimia. 

Meillähän  järvikalaa syön vain minä tai tyttöni. Mitenkään päin tehtynä se ei muille kelpaa. Siinä on ruotoja. Väärä maku. Lähes aina savustamme hauet ja ahvenet ja hyvin pitkälti niitä tulee syötyä siinä rannalla heti kun ne saa savustimesta ulos. Pidemmälle ne ei välttämättä ennätä. 

Tuo oma savustin on avotulen päällä oleva pönttö ja vain sillä saan mielestäni hyvää savukalaa. Kokeiltu on kaupan savustuspussia kotona sähköuunissa, mutta oli ensimmäinen ja viimeinen kerta niin. Koti haisi savulle, mutta kala ei maistunut. Joten savustan siis vain mökillä. Ja sitä tässä talvella odotellessa. 

Itse suolaamiseen ja savustamiseen löytyy sitten monta vaihtoehtoa ja kukin voi sitten valita sen omansa. Itse tykkään suolata suhteellisen reippaalla kädellä ja jonkun ohjeen "suolaa kevyesti" ei ole minun juttu, mutta sinun voi olla. Annan sen suolan olla useamman tunnin. Savustuspuruina käytän itse haketettua tervaleppää, mutta voi olla, että sinä taas tykkäät käyttää jotain toista. Ja nimenomaan kalalle. Oma asiansa on taas millä puruilla savustat lihat, linnut ja muut. Makuasia, jonka voi mielestäni omaan makuun sopivaksi saada vain testaamalla. Ja se kuinka kauan niitä kaloja savustaa riippuu ihan kalan koosta ja olen huomannut, että avotulelle ajoittain vähän muustakin. Tarkista tilanne kun arvioit menneen oikean ajan. Pienet kalat eli ahvenet tulee hetkessä ja isoissa kestää noin 40 minuuttia. Riippuu kalasta ja onko kokonainen kala vai file. 

Palataas itse resepti puoleen. Itse siis tykkään savustaa kalan ja siivota sen sitten ruodottamaksi ja heittää nämä siivotut palat sitten keittoon tai kastikkeeseen. Tai menee ne ihan vain uusien perunoidenkin kanssa. 

Savustus on myös valitettava oikotie sille etten osaa fileoida kalaa ruodottomaksi:( 

Mennään oheiseen kuvaan sillä helpoimmalla reseptillä, koska tällainen nyt löytyi tiedostoistani. Koska menossa kesäkuun alkupuoli niin salaatit ei ole omalta kasvimaalta ja perunatkin ihan kaupasta. Eli keittele vaan uudet perunat sen peratun haukisavukalan kanssa. 

Vaihtoehto 2. on tehdä savukalakeitto niistä peratuista paloista. Nyt mietin kerronko tarkan reseptin vai vain ehdotuksen. Itselläni kun se tilanne voi olla, että mennään niillä mitä on. Pärjäilen mökillä useamman viikon käymättä yhtään missään. Siis kaupassakaan. Tällöin minulla on varmasti mökillä ainakin perunaa, porkkanaa ja sipulia mausteiden lisäksi. Haukikeittoon tulee ehdottomasti kermaa ja aitoa voitakin. 

Valmistele keittoainekset(peruna, porkkana ja mitä muuta kovaa pitkän keittoajan tarvitsevaa sinulla onkaan) ja keittele ne lähes kypsäksi. Kuullota sipulisilppua ja lisää keittoon. Maustamiseen käytän itse kalaliemikuutiota tai kasvisliemikuutiota ja mustapippuria. Lopuksi laitan mukaan kerman, voita sekä peratut savustetut haukipalat ja maustan suolalla. Tämähän on peruspohja itselläni, koska näitä on aina. 

Mukaan voi heittää oman makunsa mukaan herneitäkin tai vaihtaa tai lisätä sipuliksi kevätsipulin tai ruohosipulin. Sitruunanmehua, tilliä. Se yksi pikkujuttu voi muuttaa oleellisesti ruoan makua. 

Ja se mistä minä tykkään, voi olla ettet sinä tykkää. Jos laittaisin tähän keittoon korianteria se olisi pilalla. Korianteri maistuu mielestäni saippualta, mutta jotkut siitä tykkää kovasti. En vaan ymmärrä miten. Olen ravintolassa epäonnekseni ottanut korianterilla maustettua lohta ja vaikka kiltisti syön aina kaiken niin tuota en voinut syödä. Ehkä se korianterilla maustettu haukikeitto on sinun juttusi. 

 

Mikä sieni kuvassa?

Mikä sieni kuvassa? Näitä kasvaa mökillä lehtikuusi"metsikössä" (jos metsiköksi voi sanoa noin kymmentä isoa lehtikuusta). Onko hyväkin ruokasieni? Miten valmistaisit?

On minulla tästä oma arvio, mutta en kirjoita sitä tähän sotkemaan sitä minkä toiset arvioi tämän olevan. Tässä kuvassa ei näytä niin herkulliselta kuin livenä, mutta lakit näissä sienissä on ihan oranssit ja sieniä on paljon. 

Onko tämä hapsenkakkiainen? Mikä niistä?

Kuva nyt ei kerro totuutta koosta, mutta tällainen kiva elukka meni Ranuan vuokramökin terassilla. Pidettiin kenkiä siinä terassilla ja kieltämättä välillä jännitti, josko tuo tai sen siskot ja veljet olisi menneet kenkään. Olisko joku sarvijäärä eli hapsenkakkiainen? Mikä niistä?

Sarvijaakolla lienee ainakin pidemmät tuntosarvet. Siihen eläjään on valitettavasti liian läheinen tutustuminen menneisyydessä. Mekko päällä ajellessa Kuopiota kohden tunsin, että joku kulki sisäreittä pitkin ylöspäin. Oikeasti oli mennä auto ojaan kun himpun verran hätääntyneenä aloin siinä vauhdissa kaivaa sitä elukkaa pois. Enpähän minä edes ensin tiennyt mikä siellä oli. 

Lapin hurja hillavuosi 2020

Loppukesästä 2020 vuokrattiin yksityiseltä mökki Ranualta Simojoen varrelta. Kun oli paljon puhuttu lapin hurjasta hillasadosta suunnitelmana oli käydä katsomassa joltain suolta vähän hillaa. Mentiin sitten sen mökin taakse, josta noin 100metrin päästä alkoi suo. Kieltämättä kun sinne pääsi niin ei uskonutkaan, että niitä hilloja olisi niin paljon. Ikinä en ole niin paljon nähnyt kerralla ja niitä vaan oli ja oli. 

9-vuotias tyttö halusi lähteä suolle mukaan oman litran jogurttiämpärin (Lidlin maustamattoman jogurtin ämpärit on tähän tosi hyviä) kanssa ja ajattelin josko se syö niitä hilloja ja ehkä, siis ehkä, poimii jokusen siihen ämpäriinsäkin ja syö sitten mökillä. Lopputuloshan oli, että tyttö poimi koko ämpärin täyteen hetkessä. Käytiin sitten joka päivä siellä suolla ja tyttö halusi itse mukaan aina ja oikeastaan vaati päästä sinne suolle. Suon jälkeen oli kiva mennä saunaan. 

Tyttö poimi lopulta 5 litraa puhtaita hilloja! Kaikkiaan poimittiin noin 17 litraa kotiin mukaan ja enemmänkin olisi voinut poimia, mutta pakastustila loppui. Niitä syötiin jo siltään ja tein kiisseliä ja lopulta vein osan tuoltaan kotiin. Olipa hyvä, että oli iso kylmäarkku mukana. Se oli ajateltu enemmän sille lohelle, jonka ajattelin napata. Tai siis lohille. Toki näin ja kuulin vain ison loiskahduksen joelta ja onkeen tarttui vaan salakoita. Noh, tuli ne salakat syötyä. 

Tässä kuvassa yhden alle tunnin(kävelymatkoineen) keräystulos. Näyttäisi yksi osin raakakin olevan mukana. Poimitut oli kyllä tosi kypsiä ja suurelta osin jo lähes liiankin kypsiä.

Vuokramökki oli sen verran loistava, että 2021 täytyy yrittää saada sama mökki vuokralle. Tosi edullinen viikkovuokra(ulkohuussi ja puusauna), vaikka joen rannassa ja mökissä paljon tilaa ja oma wifi. Plussana astianpesukone ja pakastuslokero. Ja mikä tärkeintä niin ei naapuria heti vieressä. 

Posion upeat hiekkarannat

 Aikoinaan tuli lapissa käytyä vuosittain, mutta sitten tuli 10-vuoden tauko. Kesällä 2020 kuitenkin varattiin mökki Ranualta ja sieltä käytiin Posiolla ja Rovaniemellä ja muualla siinä lähiseuduilla. 

Oheiset kuvat ovat Posiolta. Tyhjiä hiekkarantoja. Nämä kuvat on muuten kahdelta eri rannalta. Ylempi on lähempää Posiota ja alempi jonkun matkaa etelään päin samaa tietä. Ehkäpä siellä on tosi lämpöisellä enemmän ihmisiä. Olen luonteeltani tosi erakko, joten kyllä nämä näkymät sopivat minulle paremmin. Olkoonkin vähän viileää. Kunhan ei sada. 

Blogin putsausta suunnitellessa

Vanhoja kirjoituksiani läpikäydessä huomasin, että niin vaan ei kannata kirjoittaa jotain toisaalle ja tehdä siitä sitten linkkiä. Näin menetin sellaiset 300 reseptiäni kuvineen. Pitänee poistaa kyseiset postaukset. 

Kirjoittelin aikoinaan reseptejä erääseen palveluun, koska siellä kerättiin pisteitä laadukkaisiin tuotteisiin mm. kirjaamalla reseptejä palveluun. Eikä ne olleet mitään pikkupalkintoja vaan esim. Sarpanevan valurautapatoja, Iittalan taikamukeja ja lautasia sekä lusikoita. Kalleimmat tuotteet olisi olleet kaupassa yli 200€. 

Eniten harmittaa menettää ne jotkut reseptit, jotka onnistui todella  hyvin ja sinä nimenomaisena versiona. Mutta niinpä vaan ei ole enää siellä, ei. 

Samaan poistoon joutanee useita muitakin linkkejä sisältäviä "tosi tärkeitä" postauksia. Mitä saada netistä ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi? Näitähän ei ole enää juurikaan. Toimimattomia linkkejä. Toki netistä löytyy vieläkin paljon ilmaista, mutta himpun eri tavalla. Ehkä en halua enää mainita niistä kenellekään toiselle innokkaalle, joka/jotka ryntäyksellä aiheuttaa sen, että apaja on pian tyhjä. 

Eikä ole enää hopottajiakaan olemassa. Loistava suosittelupalvelu aikanaan. Melkein joka kamppiksessa mukana suunnilleen alusta loppuun. Buzzadorista ei voi odottaakaan enää pääsevänsä mihinkään kamppikseen. Sinne olisi oltava tuhottomasti seuraajia, instagram, twitter ja ties mitä youtube-kanavaa. 

Se oli varmaan karhu...

 Joulun aloitus mökillä Airakselassa saikin jännittävämmän käänteen. 

Luntahan niille main oli tullut jo aiemmin, mutta se suli ennen Joulua. Metsään oli helppo mennä, joten lähdinpä katsomaan näkyykö alkutalven myrskyn tuomia tuulenkaatoja metsässä. Ehkä olisin jättänyt menemättä sinne metsään, jos olisin ekana käynyt muutaman metrin mökistä rantaan päin. Mielestäni nuo on karhun jäljet ja varmaan kävi talviunilta heränneenä katsomassa onko niitä viime syksyn omenoita vielä jäljellä siinä omenapuun alla. Hirmuisesti niitä jäi, vaikka itse poimin yli 100 kiloa mukaan kotiin Klaukkalaan. Olikohan jäljen pituus jotain noin 18cm. Oma käsi siihen kuitenkin oli pieni. Jännityksellä sitten odotan josko se taas ensi kesänä tulee apajille. Ehkä pihan viereisille puskille olisi tehtävä jotain niin ei nalle kovin lähellä voi olla huomaamatta.