Kaivoin sitten vielä netistä paljon erilaisia ohjeita pihlajanmarjojen hyötykäyttöön ja kovin oli kehuttu marja niiden kirjoitusten perusteella, joten hyvä etten puita tyhjiksi poiminut kaikki herkut ja hillot silmissäni.
Totuus onkin sitten aivan muuta ja nyt on aivan pakko paljastaa miten oikein kävi kun innoissani ryhdyin puuhiin...
Eikös olekin kaunista tämä tänään valmistamani valmis pihlajanmarjahillo, mutta...
Sitä maistoi ensin mieheni ja totesi kamalanmakuiseksi, sitten tuli tyttö joka myös halusi äitin hilloa kun ne on hyviä, mutta irvisti maulle. Vanhin poika maistoi ensin makeuden ja sitten irvisti, nuorin poikakin halusi ja juoksi tyhjentämään suunsa vessan pönttöön. Ja kukinhan vaan otti yhden marjan verran hilloa. Että se niistä marjoista ja suurista suunnitelmista tehdä niistä vaikka mehua ja ties mitä.
En tiedä kelle tuon loppu hillon syötän kun tuolla se kotojääkaapissa nyt nököttää! Ehkä taas jekkuilen ja joillekin vieraille asetan sen ruokapöytään ja voi sitä onnetonta joka sitä ottaa.
Kauniita ne on, mutta jätetään marjat tilhille, tai voinhan sitä jokusen tertun kuivata kransseihin.
Kertokaa minulle jos näistä voi tehdä jotain oikeasti hyvää. Monessa ohjeessa luki mukana konjakki, mutta nämä alkoholilliset ohjeet voi unohtaa koska emme liiemmälti käytä mitään alkoholia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti